Miksi toimittajan “ylipainovitsi” valtakunnallisessa aamuohjelmassa ei ole OK

TIistaina 28.11. Huomenta Suomi -lähetyksessä juontaja Ivan Puopolo heitti mauttoman kommentin, joka myöhemmin kuitattiin sillä, että no sehän oli vaan vitsi.

Ohjelmassa keskusteltiin ruoan verotuksesta ja siitä, että terveellisten tuotteiden veroprosentti voisi olla nolla ja epäterveellisten jopa 35. Erittäin mielenkiintoinen keskustelu keskeytyi Ivan Puopolon vitsailulla:

Ivan Puopolo: “Entä jos olisi henkilökohtainen painoindeksivero? Asiakkaat menee ostosten kanssa vaa’alle ja katsotaan painoindeksi, minkä kautta tulee kerroin ostosten päälle, millä maksetaan ruoka.”
Joanna Kuvaja, Puopolon juontopari: “Nimenomaan näistä epäterveellisistä….”
Ivan Puopolo: “Kun karjalanpiirakka maksaa 1000 euroa niin kuka sitä…. hehhehheh”
(Keskustelun voit katsoa tästä, kohdasta 50’27)

Tässä kohtaa mulla meni iltapäiväkahvit väärään kurkkuun (katsoin ohjelmaa jälkikäteen netistä, en osunut ruudun ääreen suoran lähetyksen aikaan).

Aiemmin fiksuna pitämäni Ivan Puopolon vitsiksi tarkoitettu kommentti osoitti harkintakyvyttömyyttä, asiattomuutta ja jälkikäteen tarkasteltuna jopa empatian puutetta.

Kävin hänen kanssaan aiheesta keskustelua Twitterissä. Tai noh, aluksi Twitter-keskustelu oli mahdotonta, koska Ivan Puopolo oli sulkenut Twitter-tilinsä vain seuraajillensa näkyväksi, ehkäpä tästä twiitistä saamansa palautteen jälkeen:

Jumalauta että kyllästyttää mielensäpahoittajat. Loukkaantuminen ei ole muuta kuin keino yrittää rajoittaa muiden sananvapautta. Se ei kelpaa argumentiksi mihinkään keskusteluun.

— Ivan Puopolo (@ivanpuopolo) 28. marraskuuta 2017

Sananvapaudesta toimittaja Puopolo on twiittinsä mukaan sitä mieltä, ettei siihen juurikaan liity vastuuta:

Totta kai se on sallittua. Sananvapauteen ei kuitenkaan sisälly mitään muuta vastuuta kuin laki.

— Ivan Puopolo (@ivanpuopolo) 28. marraskuuta 2017

Ajatus siitä, että valtakunnallisen makasiiniohjelman toimittajan mielestä sananvapaudessa ei ole lain lisäksi muuta vastuuta, on äärimmäisen surullinen.

Mielestäni silloin, kun on sellaisessa asemassa, että saa oman äänensä tavallista tallaajaa laajemmin kuuluviin, kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, millaista keskustelukulttuuria ympärilleen luo.

Keskustelukulttuuri muuttuu vain keskustelemalla. Ja jokaisen meistä olisi syytä pohtia, millaista keskustelukulttuuria on ympärilleen rakentamassa. Se, mikä joskus oli OK, ei välttämättä ole sitä tänä päivänä.

Kun Ivan Puopolo pari tuntia ensimmäiseksi mainitun twiitin aikaansaaman kritiikin jälkeen jälleen avasi Twitter-tilinsä, vaihdoimme hänen aamuisesta painovitsailustaan muutaman twiitin. Kysyin häneltä, onko hän vilpittömästi sitä mieltä, että hänen kommenttinsa oli asiallinen. Hän vastasi:

Todellakin olen.

— Ivan Puopolo (@ivanpuopolo) 28. marraskuuta 2017

Vaikka toimittaja Puopolon Huomenta Suomessa heittämä kommentti olisi tarkoitettu vitsiksi, se oli fatshamingia. Hänen mukaansa lihavan ihmisen pitäisi siis maksaa olemassaolostaan.

Kommentista huokuu ymmärtämättömyys siitä, miltä tuntuu olla yhteiskunnan kehonormien ulkopuolella. Kommentoija ei todennäköisesti ymmärrä miltä tuntuu, kun omasta “vääränlaisesta” kehosta vitsaillaan ja vielä todetaan päälle, että kyllä tällainen vitsailu on täysin OK.

Tämän jälkeen Puopolo jatkoi Twitterissä keskustelua siitä, pitäisikö kaikista joillekin herkistä asioista olla vitsailematta.

Ei pitäisi. Kaikesta voi vitsailla, kun vitsi on oikeassa kontekstissa ja tietynlaisen henkilön esittämänä. Minä en voi esimerkiksi julkisesti vitsailla muunsukupuolisista tai kehitysvammaisista, mutta lihavista feministeistä voin.

Suosittelen kaikkien, myös Ivan Puopolon, vastaisuudessa miettivän ennen vitsiä, onko vitsi nyt varmasti oikeassa paikassa ja oikealle yleisölle esitetty.

Ja jos huomaa tehneensä virheen, kannattaa pyytää anteeksi ja ottaa opiksi.